Irene sai isiltä Suomesta lahjaksi kemiapakkauksen. Jee! sanoi äitikin. Pikku-kemisti meinasi suutahtaa kun ei heti jouluaattona ryhdytty räjäyttelemään, mutta joulupäivänä jo ryhdyttiin hommiin.
Ohjeet luettiin huolellisesti, ja kaikki välineet aseteltiin pöydälle. Tutustuimme heterogeenisiin ja homogeenisiin seoksiin, harjoiteltiin pipetointia, tehtiin kyllästetty liuos sekä opiskeltiin eri tapoja erottaa aineet toisistaan: haihduttaminen, suodattaminen, laskeuttaminen ja höytälöinti olivat päivän ohjelmassa, sitten äiti väsähti (ja haihduttamiskoekin on terassin pöydällä vielä kesken).
Kivaa! Äidinkin syvällä piileksivä luonnontieteilijä pääsi hetkeksi pintaan.
torstai 25. joulukuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Moi Irene!
Opeta mulle sitten höytälöinti! Kuullostaa hauskalta. Me tehtiin onnin kanssa eilen taikataikinaa, jauhoista ja suolasta. Siitä sitten muovailtiin hirviöitä.
Onnin paras unikaveri on nyt Huiskale eli se kirahvi, jonka Onnille lähetit joululahjaksi. Krokotiili asuu taasen siinä kauniissa pyöreässä rasiassa. KIITOS! Kiva kun nahdään pian. Onni on tosi innoissaan kun pääsen "minun" Irenen luo. t. riika
Moi, moi. Opetan höytälöinnin, joo. Taikataikinaa? Hmm... No kiva että Onni tykkää Huiskaleesta. Äiti väitti että Onni pelkäis sitä krokoa, mutta eihän Onnit pelkää MITÄÄN! Mustakin on kiva kun mun isi ja mun Riika ja mun Onni tulee tänne!
T. Irene
Lähetä kommentti