Ensin oli Kristiina reissussa, Lyonissa konferenssimatkalla, ja sitten on Irene ollut kipeä. Irene sai koulusta vatsaflunssa, on ollut kova kuume, mahakipua ja oksenteluakin. Tiistaina käytiin sitten päivystyksessä saamassa lääkkeet, ja nyt on vointi jo parempi. Tosin ruoka ei vieläkään oikein maistu. Lääkärin mukaan tauti kestää 4-8 päivää joten ehkä se viikonloppuna jo hellittää.
Ranskanmatkan aikaan osui Irenen koulun pitkä viikonloppu, joten muu joukkue kävi taas leijonapuistossa (Pepeä puri leijona! Kuva myöhemmin.) ja golfkentällä - Irene pääsi ajamaan golfautoa! Tällä viikolla on sitten mummin golfit jääneet vähemmälle kun on ollut hoitohommia.
Lahdesta tuli sähköpostilla musiikkivideoita joita on katseltu moneen otteeseen, Onni esitti sekä Pöllölaulun että ajankohtaan sopivasti "Jänis istui maassa" jossa myöskin tuli tohtori. Kiitos kovasti, ovat ilahduttaneet jo monta päivää. Etenkin pöllölaulu oli lähes kiusallisen tarttuva, jää soimaan päähän.
Eilen Irenelle tuli yhtäkkiä serkkuja ikävä, ja piti soittaa äidille töihin keskellä päivää: "Koska Sarlinit tulee meille?!". Kun en heti saanut puhelinyhteyttä Suomeen, ehti jo tulla uusi soitto: "No mitä ne sano?".
Aikuisillakin iskee joskus ikävä kavereita. Yksi ilmentymä tästä on varmaan se, että tuttujen ihmisten kaksoisolentoja tulee kadulla vastaan, niin mustissa kuin valkoisissakin ihmisissä. Jännä löytää jonkun keskisuomalaisen tutun olemus ihan erivärisessä hahmossa toisella puolen maailmaa. Tästä on tullut Pepen kanssa meille pieni leikki, on hauska sanoa kassajonossa toiselle että "kato, jonossa on Paavon paikallinen versio" ja sitten katsoa tunnistaako toinen myös.
Kohta taas kuvia lisää.
torstai 4. joulukuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti