Ystävänpäiväjuhlat Tansaniassa

Nyt oli jo pakko raahautua blogin ääreen ja kertoa teille hieman ystävänpäivän häppeningeistä. Tämä on pitkähkö tarina

Me Pepen kanssa siis lauletaan paikallisessa pienessä harrastekuorossa, ja jo syksyllä kuoron johtaja Katie ehdotti että pidetään ystävänpäivänä konsertti kun täällä ei välttämättä silloin ole kauheasti mitään hauskaa tapahtumaa. Katie ja miehensä, kuten monet muut Irenen koulun opettajat ovat amerikkalaisia ja heille Valentine's Day on vähän isompi juttu kuin meille. Hauska idea kuitenkin ja näin päätettiin.

Laulutreenien lisäksi Katie sääti muutakin ohjelmaa paikalle, mukaan tuli harrastajajousikvartetti, sekä kolmen hengen pikakyhätty kokoonpano soittamaan yhtä tangoa joka me luvattiin tanssia. Tapahtumapaikaksi löytyi paikallinen intialaisravintola, ja sitten myytiin lippuja.

Sovittiin että kuorolaiset tulevat paikalle klo 17 jotta ehditään pitää viimeiset treenit ja avata äänet ja syödä ennen kuin yleisö tulee paikalle kello 19. Tansaniassa kun ollaan, suurin osa kuorosta oli paikalla noin 17:30 ja loput sitten siinä harjoituksen aikana. Kuudelta piti syödä joten siihen mennessä lopetettiin.

No, yllättäen ruoka ei ollut valmiina kuudelta, jousikvartettikin vähän treenaili ja porukka istuskeli ympäriinsä ulkona. Treenien aikana huomattiin myös että esiintymispaikan kohdalla oli niin pimeää ettei nuottien ja sanojen lukeminen oikein onnistunut, ja ihmeellistä kyllä paikasta löytyi puuttuvien paikalle hehkulamput.

Treenien aikana huomattiin myös että paikan hyvin äänekäs generaattori sekä metelöi että kävi aika epätasaisesti, joten aina silloin tällöin valot himmenivät ja sähköpianon virransuojaaja katkaisi pianosta sähköt. Jippii. Päätettiin sitten ottaa riski ja ottaa suojapalikka välistä pois, generaattorista kun ei kai kovin herkästi ylivirtaa tule.

Esiintyjien ruoka tuli sitten lopulta varttia vaille seitsemän ja me inhaloitiin lautaselliset nopeasti, kun esitysten oli tarkoitus alkaa varttia yli seitsemän. Ihmiset alkoivat saapua ja jousikvartetti alkoi soittaa odottelumusiikkia. Uudet kirkkaat valot toimivat hienosti, paitsi että yhtäkkiä sisään hyökkäsi valojen houkuttelemana jättikokoisia lentomuurahaisia.

Jousikvartetti soitti aika tyynesti, ihmiset tappoivat muurahaisia lennosta ja lapset kirkuivat vain vähän. Uudet kirkkaat valot sammutettiin ja tilanne tasaantui. Kello tuli puoli kahdeksan, pöydät olivat täynnä ja varsinaisten vieraiden ruoka ei ihan vielä ollut valmiina. Niin ja kuulemma viinipullot loppuivat ravintolasta suunnilleen tässä vaiheessa. Osa vieraista söi esiintyjien ruoan rippeitä koska sitä ei oltu korjattu pois, mutta ilmeisesti se oli suunnilleen samaan.

Jossain vaiheessa lentomuurahaiset katosivat salaperäisesti ja valot laitettiin takaisin, ja vieraatkin saivat ruokaa. Päästiin sitten aloittamaan noin 45 minuuttia myöhässä. Aluperin tarkoitus oli pilkkoa kuoron osuutta useampaan palaan, ja kvartetin piti soittaa siinä välissä. Myöhästymisen takia kvartetti oli kuitenkin soittanut suurimman osan ohjelmistostaan, joten meidänkin ohjelman järjestystä muutettiin lennosta.

Laulut menivät hyvin uudessa järjestyksessä, kvartetti soitti vielä vähän lisää ja sitten tuli tangon vuoro. La Cumparsitan (Hiljaa yössä- tango suomeksi) soitti kokoonpano jossa Katie soitti pianoa, lisäksi mukana oli viulunsoittaja ja haitarinsoittaja. Molemmat olivat koulun tiloissa iltaisin soittotunteja antavia henkilöitä. Viulisti oli aika hyvä, mutta haitarinsoittajaparka, tansanialainen Alois ei ihan ollutkaan ehkä niin hyvä kuin oli itse aikaisemmin luullut ja ilmeisesti oli tajunnut sen itsekin muttei voinut perääntyä.

Tangon tanssiminen oli aika mielenkiintoista kun joissain osissa rytmin olisi pitänyt tulla haitarista ja hanuristiparalla oli sellainen peura autonvaloissa ilme ja vähän jähmeät sormet. Ihan mukavasti se kuulemma meni vaikka meitä meinasikin vähän alkaa hihityttää tanssin aikana.

Lopuksi soitettiin musiikkia meidän iPodilta, vuoronperään tangoa ja muuta, hidasta swingiä ja muita slovareita. Meidän tango-oppilaita oli paikalla ja he jopa uskaltautuivat tanssimaan hienosti.

Kuoron ohjelmisto oli kappaleet L.O.V.E, Beatlesin Yesterday, Mozartin Piu non si trovano, My Funny Valentine ja lopuksi Toton Africa. Mozartia lukuunottamatta meitä säesti pianisti, rumpali ja basisti ja tällä kertaa laulaminen oli tosi mukavaa eikä jännittänyt niin paljon kuin ekassa konsertissa viime vuonna. Edelleen se ei ole helppoa, vahvasti epämukavuusalueella ollaan, mutta se on myös kivaa.

Kuulemma tilaisuus oli kiva, ja onneksi yleisö koostui enimmäkseen kuorolaisten ja kvartetin ystävistä joten kaikki suhtautuivat aika joustavasti siihen että asiat eivät menneet ihan niin kuin oli ajateltu.

Aika tyypillisen tansanialainen tilaisuus - asiat menevät pieleen tai ainakaan ei niin kuin ajateltiin, ruoat on myöhässä ja lentomuurahaiset hyökkää mutta kaikki järjestyy jotenkin.

Kahden viikon päästä järjestetään Dar es Salaamin ensimmäinen milonga, saa nähdä miten siinä käy.