Kesäpäiviä

Riippukeinu kuuluu kaikkien meidän suosikkipaikkoihin. Se on terassin nurkassa, sopivasti varjossa, mutta pieni tuulenvire tuntuu kuitenkin. Siellä on hyvä lukea tai ottaa päikkärit.

Mummi näyttää mallia. Tosin kuva on hieman lavastettu, normaalisti riippukeinussa lojuja on niin syvällä pussissa ettei näy kuin vähän kirjan reunaa tai nenänpäätä. Mervi jäi jo yhtenä päivänä lukkojen taakse terassille kun kotiapumme Martha ei huomannut häntä riippukeinusta ja laittoi terassin ovet lukkoon. Onneksi Pepe tuli kotiin ja pelasti.

Tällainen on riippukeinussa lojujan näkymä pihapuiden ja -puskien lehvästöihin.

Käytiin (Mervi ja Kristiina) kampaajalla. Pesu, leikkaus ja föönaus maksoi noin 25 euroa hengeltä. Kerastasen tuotteet taas maksoivat melkein yhtä paljon kuin Suomessakin. Olimme molemmat kampauksiin tyytyväisiä vaikka Mervin kampaaja vähän päivittelikin suomalaista liukasta hiuslaatua.

Mervi takaa uudessa tukassaan.

... ja edestä. Eikös oo kiva?


Kristiinan tukkakin lyheni ja väliaikaisesti muuttui kiiltäväksi ja sileäksi kampaajan urhean ponnistelun tuloksena (15 minuuttia pyöröharjan, föönin ja suoristusraudan kanssa). "Ny ei oo ruuhkatukka" sanoi Pepekin.

Minkähän takia niillä oli hirveä vimma tehdä karkeahiuksisesta tukasta mahdollisimman sileä ja liukkaasta tukasta mahdollisimman pöyheä? Eikös olisi helpompaa toisin päin?