Suomalaisuutta

Hassua kuinka suomalaisia asioita silloin tällöin pilkahtelee esiin.

Spar myy Vaasan pientä pyöreää näkkileipää ja hapankorppuja, viimeksimainittua vieläpä useita makuja: original, kumina ja monivilja. Ugandassa oli lentokentällä myynnissä Marianne-karkkeja, en tosin ostanut.

Marimekko on vilahtanut muutaman lehden muoti- ja muotoilujutuissa. Finlandia-vodkaa ei vaan tahdo saada mistään, Absolutia kyllä on joka paikassa. Buu!

Viimeksi käydessämme Makrossa (tukun ja mega-Anttilan risteytys mutta isompi) retkeilyosaston poika kysyi mistä olemme ja sanoi tunnistaneensa kielen Suomeksi, tunsi kuulemma jonkun suomalaisen vaihto-opiskelijan. Suomalaisia opiskelijoita on joko ollut näillä nurkilla paljon tai sitten vaan jääneet hyvin mieleen kun useampikin myyjä tai tarjoilija on kertonut suomalaisesta ystävästään joka on Hoolsinkista, Kjuoupjoista tai Taammereelta.

Minä olen työpaikallani saanut lisänimen "resident Finn", kuulemma jokaisessa hyvässä IT-instituutissa pitäisi olla yksi päivystävä suomalainen.

Suomalaisilla on sekä kehitysyhteistyökuvioissa että ICT- ja innovaatiomaailmassa hyvä maine. Meitä arvostetaan sekä asiantuntemuksen, Suomen saavutusten että puolueettomuuden takia. Suomalaisia ei epäillä imperialistisista taka-ajatuksista.

Hyvä Suomi! Näin isänmaallisuuden puuskassa sovittiin juuri Veeran kanssa pitävämme yhdessä juhannusjuhlat. Uima-altaan vesikin on sopivasti + 14, pääsee tunnelmaan... mistähän saisi koivun?