Yleislakko

Etelä-Afrikassa on julkisen alan työntekijöiden yleislakko. Monet koulut ovat kiinni koska opettajat ovat lakossa, puhtaanapito ei toimi senkään vertaa kuin yleensä, tai julkinen liikenne, tai kunnallispalvelut. Koulujen kiinniolo juuri nyt on ylioppilasluokkien kannalta kriittinen asia, sillä kouluvuosi loppuu täällä joulukuun alkuun ja ylioppilaskirjoitukset koko ikäluokalle ovat edessä loka-marraskuussa.

Pahinta on kuitenkin se että terveydenhuoltohenkilökuntakin on lakossa, huolimatta oikeuden päätöksestä jossa rajoitetaan heidän lakko-oikeuttaan. HIV-lääkkeiden jako vaarantuu ja ihmisiä on todistettavasti kuollut siksi että eivät ole päässeet hoitoon. Armeijan väkeä on kutsuttu sekä hätätöihin sairaaloihin, että pitämään turvallisuutta yllä - hoitohenkilökuntakaan ei ole yksimielisesti halunnut lakkoilla, ja yhtä töihin pyrkinyttä sairaanhoitajaa oli jo puukotettu. Useissa paikoissa hoitohenkilökuntaa on myös uhkailtu joko itseen, kotiin tai perheeseen kohdistuvilla seurauksilla jos menevät lakon aikana töihin.

Asiaa on paheksuttu tietenkin mediassa, mutta jotenkin tämä herättää paljon vähemmän intohimoja kuin olisin odottanut. HIV-lääkkeiden jakelu ei aina normaalistikaan pelaa, ja väkeä kuolee sairaaloissa hoitovirheisiinkin, ehkä siksi ero ei tunnu niin dramaattiselta. Kun homma ei toimi normaalistikaan, niin nyt se vaan toimii vielä huonommin.

Ja meidän hyväosaisten elämässä tämä ei tietenkään tunnu mitenkään. Yksityiskoulu on auki, yksityislääkärille pääsee, omalla autolla kuljetaan, vartiointiliike palvelee poliisia paremmin normaalistikin. Roskiksia ei ole tyhjennetty mutta se on niin epäsäännöllistä muutenkin ettei siinäkään ole mitään eroa. Ei voi välttyä ajatukselta, että jos poliittinen eliitti olisi julkisten palveluiden varassa niin kuin muu kansa, asia saattaisi hoitua ripeämmin.