Pepe tilasi tässä ravintolassa pienen oluen. Kuvassa näkyvä tulos oli 6,5 dl olutta. Iso olisi ollut se litran pullo. Litra olutta oli ihan näppärä koko silloin kun vaikka Riitan kanssa kolmistaan käytiin syömässä, mutta yhdelle aika paljon ruokajuomaksi.... mutta tulipa koettua sekin kerran. Pepe luuli tilaavansa ison tuopin mutta saikin sen ison pullon. Toki kuumassa ilmastossa tarttee paljon juomista...
Joulun aika oli tänä vuonna melko pilvistä ja vähän sateistakin Buenos Airesissa. Paikalliset kommentoivat miten kamalan kylmä kesä on ollut, ja toppatakkejakin näkyi kadulla. Meidän mielestä ne kylmät päivät (20-25 astetta) olivat oikein mukavia. 30 asteen päiviäkin oli, ja siinä kosteassa ilmassa se tuntui todella hikiseltä. Tämä Pretorian kuiva lämpö on paljon mukavampaa.Kuvassa myös eteläamerikkalaisia sähkötöitä.
Majatalon kissoja tuli tietysti dokumentoitua vähän enemmänkin, erityisesti Irenelle. Yläkuvan kellertävä kissa oli rohkeampi ja pyöri enemmän näkösällä, mutta alakuvan harmaa kissa oli kovempi juttelemaan alkuun päästyään. "Miau miau mau MIAU mau mau mouu miau miau mau mou."
Buenos Airesin vanhin metrolinja on 1900-luvun alusta, ja sen kyllä huomasi. Ihan hyvin se kulki, mutta vaunujen liukuovet esim. avattiin ihan käsin vetämällä kun automatiikkaa ei ollut.
Jotenkin jännä metrosysteemi kun kaikki linjat ovat ihan erinäköisiä ja erilaisilla vaunuilla. Ilmeisesti ne on rakennettu pikku hiljaa ja kussakin linjassa on säilytetty rakennusaikainen teknologia, tai ainakin vaunut.
Hevospelilläkin olisi päässyt, mutta niin turisteiksi ei tällä kertaa ryhdytty. Sieviä vaunuja kuitenkin.
Reissumme parhaita anteja oli Riitan tarjoama paikallisapu, yksityistunnit ja seuranpito. Hassua että pitää mennä Buenos Airesiin tutustumaan paremmin toiseen keskisuomalaiseen tanssinharrastajaan... mutta hyvä näinkin. Riitan kodin terassilla vietettiin jouluaattoakin Buenos Airesin tähtitaivaan alla. Erilainen mutta ihana jouluaatto sekin.
Pepe ja Riitta treenaa. Minä onnistuin saamaan flunssan reissumme loppupäivinä, joten ihan viimeisillä tunneilla istuin osan aikaa ja tein muistiinpanoja, ja Pepe sai hyödyntää molempia naisopejamme urakalla. Riitan lisäksi otimme tunteja Maya Gaillardilta. Maya on yksi majatalon ryhmätuntien opettajista, ja jotenkin hänen opetustapansa kolahti meihin oikein positiivisesti.
Kauniita vanhoja rakennuksia oli sekaisin omituisten ja rumien kanssa, ja kaikkia ei valitettavasti oltu entisöity yhtä kauniisti.
Mielenkiintoinen tapa pysäköidä... mitenhän tuo keskimmäinen tuolta lähtee?
Lounaalla tanssitreenien jälkeen majatalon läheisessä ravintolassa nimeltään Pipi Cucu, Riitta otti kuvan.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti