Kiitoksia terkuista!

Terveisiä ja onnitteluja uudesta sijainnista on tullut eri kanavilla, kiitos kaikille!

Irene sai koulupaikan ja edessä onkin sitten totuttelu koulupukuun. Täällä se on aika tavallista mutta tämä meidän eteläafrikkalainen koulu ei koulupukuja harrastanut, koulun omat t-paidat oli kyllä muttei mitään pakkoa käyttää niitä.

Irene on jo Suomessa lomalla, isä-Lassin kautta saa yhteyden ja luultavasti Irenen oma Suomi-numerokin on käytössä jos sim-kortti on ollut tallessa. Jos joku kaipailee eikä ole numeroita, minulta saa tarvittaessa. Tänä viikonloppuna Irene menee Mummin ja Papan kanssa serkkuni häihin tapaamaan sen suunnan sukulaisia pitkästä aikaa. Onnea Laurille ja morsiolle!

Pepen kanssa täällä kylmässä yritetään hahmottaa tulevaa muuttoa ja ennen kaikkea siivota turhia tavaroita pois. Onneksi kierrätys ei ole ongelma, Marthalle ja kadun puutarhureille on annettu vaatteita, kenkiä ja leluja ja taatusti aina löytyy käyttäjä.

Ilmassa tuoksuu savu... Suomessa ja Nokialla kuulemma platformit ovat liekeissä, täällä palavat tienvarsien ruohikot niin että joinain aamuina on satanut nokihiutaleita taivaalta.

Hyviä helteitä Suomeen! Meillä on sekä sisällä että ulkona 15 astetta lämmintä.

Tansaniaan!

Viime ajat on ollut aika kiirettä, ja tulevaisuuden suunnitelmat olivat niin levällään ettei niistä tehnyt mieli mitään puhua. Nyt siis on varmistunut että muutamme täältä Tansaniaan, Dar es Salaamiin, varmaankin elokuun alussa. Työkuvioni on aika samanlainen kuin täälläkin eli Suomen Ulkoministeriön rahoittama projekti.

Ireneä ollaan nyt hässäkällä ilmoitettu kouluun, ja vielä on vähän epävarmaa mahtuuko haluamaamme kouluun heti elokuussa. Jos ei niin sitten mietitään valitaanko toinen koulu, vai jäävätkö Pepe ja Irene muutamaksi kuukaudeksi - puoleksi vuodeksi Suomeen kunnes koulupaikka järjestyy. Ensi viikolla pitäisi tulla tieto koulusta.

Asunto ja kaikki muukin on tietenkin ihan auki, ehkä menemme Pepen kanssa Darin kautta kotiin heinäkuun alussa ja käytetään pari päivää asuntojen katseluun. Tai jotain.

Irene lähti tänään kesälaitumille Suomeen ja reippaasti pakkasi poistettaviin noin 10 muovikassillista tavaraa, vaatteita enimmäkseen mutta vähän muutakin. Marthan perhe oli iloinen. Meillä on nyt sama souvi edessä. Pysykää kuulolla, ilmoittelemme kun asiat tarkentuvat...

Seisomapaikkoja tarjolla ja kahta en vaihda

 Tänään aamuruuhkassa näkyi seisomapaikkaversio tyypillisestä työnantajan tarjoamasta kuljetuksesta työmaalle. Liekö ollut lava märkä kun ei väki halunnut istua. Vähän heput huojahtelivat siellä kun työnjohtaja kaasutteli, mutta kaikki pysyivät kyydissä ainakin sen aikaa kun minä heidän takanaan ajoin.

Kuten kuvasta näkee, seuraavia Suomi-vieraita odotellaan jo melko kiihkeästi. Siis toki muutenkin, mutta kun suomalainen sinappi on loppu niin se jo saa katselemaan kelloa että koska ne tulee.... sinappi ja ruispalat ovat ne kaksi suomalaista elementtiä joita on kiva olla pakastimessa ja jääkaapissa. Kaikkea muuta saa joko vastaavia tai ainakin yhtä hyviä vaikkakin erilaisia versioita. Kahta en vaihda, vai miten se meni....

Päivän kuva

Luulisi että tähän tottuu, mutta niin vaan hirvittää joka kerran kun näkee näitä liikenteessä. En käsitä edelleenkään miksei poliisi puutu tähän, ei ole laillista täälläkään.

Hai ostat sie hyvän Mersun?

Lähtö lähestyy uhkaavaa vauhtia, ja omaisuuden myyntiä, lahjoittamista tai poiskuljetusta pitää alkaa suunnitella.

Pepe otti ostajaehdokkaalle kuvia meidän hienosta Mersusta. "Nice Benz!" sanoi Marthakin silloin kun Mersu tuli kotiin.

Nyt kiireellä tarjouksia peliin, tämä loistoyksilö ei täällä kauan happane. Eikä ole kallis. Vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tosin tehty, mikä saattaa suomalaisia ostajaehdokkaita vähän häiritä. Mutta silti, vintagea!

Äänestetty on!

Lauantaina käytiin Pepen kanssa äänestämässä lähetystössä. Pihalla tavattiin Johannesburgissa asuva suomalaisperhe joiden kanssa on jutskailtu erilaisissa suomalaistilaisuuksissa, hekin ovat lähdössä kesällä Etelä-Afrikasta pois.

Lähetystö on tärkeä paikka näin ulkosuomalaiselle. On kiva tietää että jossain täällä on pieni pläntti Suomea ja suomalaisuutta, josta saa tukea, apua, kontakteja ja vaikka uuden passin jos entinen varastetaan (kop kop, ei ole sellaista vielä käynyt). Lähetystö myös verkottaa täällä asuvia suomalaisia toisiinsa, ja suomalaisten yhteisö onkin meille kaikille aika tärkeä. Silloin kun jokin menee pieleen, soitto toiselle suomalaiselle usein auttaa.

Muistakaahan äänestää jos ette sitä vielä ole tehneet!

Paanasten kanssa Pilanesbergissä

Näistä kuvista kiitos Paanasille ja Tuulalle etenkin joka oikeaoppisesti lajitteli kuvat aiheen mukaan ja laittoi Picasaan. Kukahan tekisi kaikille mun kuville saman??

Majapaikkana Pilanesbergissä oli tällä kertaa Manyane Chalets (googlaamalla löytyy jos jotain kiinnostaa) jossa mekään ei oltu aikaisemmin käyty. Täytyy sanoa, että hinta-laatusuhde oli ehdottomasti paras, ja muutenkin tällaiseen perhereissaukseen ja ison porukan kanssa oli tosi hyvä.

 Ravintolan ja vastaanoton yhteydessä on iso yhteinen uima-allas. Altaalla oli yllättävän väljää vaikka majoituspaikat tuntuivat olevan täynnä. Saattoi johtua siitä, että osa majoittujista oli tullut lähinnä Sun Cityssä olevan konsertin takia ja siksi lapsia oli varmaan tavallista vähemmän.

Manyane-alueen sisällä kulkee luontopolku jonne voi mennä itse käppäilemään, tai tilata opastetun kävelyn. Alueella liikkuu kirahveja, impaloita, seeproja ym ei-vaarallisia eläimiä, ja välillä niitä pääsee aika lähelle.

Tällaisissa pikku mökeissä asuimme. Meillä oli kaksi vierekkäistä mökkiä. Kummassakin on pedit neljälle hengelle, kaksi sänkyä parvella ja kaksoissänky alakerran makuuhuoneessa.

Ensimmäisenä aamuna kirahvi oli aamupalalla mökkiemme takapihalla muutaman kymmenen metrin päässä, eikä siis minkään aidan takana. Oli aika jännä tunne, ihan kuin ois ollut Afrikassa!

Puiston puolella käytiin taas kerran toteamassa että Pilanesberg Centerin kahvi on edelleen pahaa, siksi tekohymyt. (Ja tiedoksi vaan että kokeiltu on: se cappuccino on vielä pahempaa!)

Seeprapyllyjen lisäksi tällä kertaa nähtiin myös elefantin pylly. No, oikeasti nähtiin ihan joka puolelta, tämä oli vaan kaikessa kurttuisuudessaan niin nätti. Eikö tekisikin mieli ottaa esiin Nivea-purkki ja rasvata tuo?

 Hymy herkässä lintujentarkkailumajassa. Reissulla nähtiin siis Big 5 -ryhmästä norsu, sarvikuono ja leijona. Leopardia ei ole nähty mekään koskaan, ja puhvelia ei ole nähty Pilanesbergissä. Hyvä saldo siis. Leijona nähtiin Eeron synttärisafarilla, sitä ei varmaan oltaisi itse löydetty.

Perinteitä on siirrettävä sukupolvilta toisille... vanha vuosijuhlatemppu toimii edelleen ruokaa odotellessa. Ravintolassa oli tosi hyvä ruoka, vaikka ekana iltana keittiö olikin vähän hitaalla tuulella. Mutta hyvää se oli sitten kun lopulta tuli.

Kiva reissu!